Sorry, only in finnish :)
Motivaatio on aihe, josta olen aikonut kirjoittaa jo kauan aikaa. Kipinä tämän postauksen tiivistämiseen ja puhtaaksi kirjoittamiseen löytyi, kun SiRi tuumasi perjantaiaamuna, että eipä lähdetäkään töihin. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin, sillä siitä saa kyllä ihan oman postauksensa. Niin, siihen alkuperäiseen asiaan, eli vähän Akin punaisesta Preludesta.
Mikä saa ihmisen tuhlaamaan älyttömästi aikaa vanhaan auton raatoon? Kokonaisia viikonloppuja, loputonta opiskelua, varaosien metsästystä, toisten projektien seuraamista, suunnittelua, aikataulutusta, rahan säästämistä osiin, jne. Kaikki tämä kahdeksankymmentälukulaisen auton raatoon, josta tulee tuskin koskaan valmista saatikka sellaista, jolla voisi huolettomin mielin ajella menemään.
On syynsä, miksi nämä autot alkavat katoamaan liikenteestä. Kyse on puhtaasti siitä, että varaosat ovat jumalattoman kalliita, niitä on vaikea löytää ja käytännössä kaikki mitä autossa on voi ja tulee hajoamaan. Kaikista vioista pahin näissä autoissa on kori. Vitsailenkin usein, että alkuperäistä peltiä on varmaan 10cm x 10cm kokoinen kappale jossain takaikkunan luona. En ole enää viimeaikoina laskenut, miten paljon autoon on tungettu rahaa, sillä siitä tulee vain paha mieli.
Tottakai motivaatio on usein kadoksissa - ihan niin kuin kipinä SiRistä tällä hetkellä. Eilen etsiessäni käynnistysongelmien syytä kylmässä autohallissa ilman kunnon työkaluja mietin, että perhana meninkin sanomaan, että uusi Prelude on toiminut niin hyvin. Mieleen alkoi nousta kysymyksiä, miksi tämän nyt piti alkaa reistaamaan. Olisi siinä Akin Preludessakin hommaa ja muitakin rahanreikiä...
Oli hyvä hetki muistuttaa itseään: mikään ei ole ikuista ja kaikki, mitä autossa on voi ja tulee hajoamaan. On siis turha hakata päätä Preluden jalkatilan seinään etsiessään bensiinipumpun relettä ja kirota kurjaa tuuriaan. En vieläkään löydä tilanteesta juuri mitään positiivisia puolia, mutta onneksi Japanin ihme ei tehnyt kyseistä temppua kun olimme kesällä Ruotsissa!
Noh, ainakin se on varmaa, että motivaatiota ei saa pakotettua esiin - vaikka kai se joskus myös vitutuksesta nouseekin esiin. On vaikea motivoitua tekemään asioita, joista ei ole tarpeeksi kiinnostunut tai asioita, jotka ovat liian kaukana omalta mukavuusalueelta. Mielestäni on silti hyvä miettiä välillä sitä, miksi jotain on alunperin alkanut tekemään, millä motiiveilla ja mitä kaikilla tekemillään asioilla saavuttaa.
- Koska pidän kyseisestä autosta: sillä on kiva ajaa ja sen ulkonäkö miellyttää minua todella paljon jo nyt.
(Saanan kommentti: Pakko todeta, että Akilla on ollut ihan perhanan hyvä maku, kun on tätä autoa aikanaan alkanut laittaa. Sitä samaa tyyliä on hyvä seurailla myös jatkossa.)
- Mitä enemmän teemme, sitä enemmän opin autoista yleensä: siitä, mistä ne koostuvat ja miten ne toimivat.
- Sen tunteen takia, mikä ongelmien sekä vaikeiden tilanteiden ratkaisemisesta tulee.
- Sen vuoksi, että pääsen irti työstäni sekä tekemään ja ajattelemaan aivan toisenlaisia asioita kuin normaalisti.
- Ja ennen kaikkea; koska auto muistuttaa minua Akista.
Niin, siitä saavuttamisesta: Aina sanotaan, että projekteilla tulee olla jokin maali, kohde tai tarkoitus. Tässä Akin Preluden tapauksessa niitä ei ole. On vain välitavoitteita. Saada jotain korjattua tai paranneltua. Yksi maaleista on tottakai saada auto näyttämään samalta kuin se näytti ennen metsäkosketusta. Mutta se ei riitä, ainakaan minulle.
-Allu
-Allu
